Harmaata taloutta

Harmaa talous on tuonut paljon työtä ja toimeentuloa maahamme. Harmaan talouden ansiosta on vältetty monimutkaista  byrokratiaa ja säästetty paljon rahaa. Harmaata taloutta on harrastettu niin kauan kuin verojakin on peritty. Siis voidaan sanoa, että se on ollut aika yleinen maan tapa. Eikä siihen ole tosissaan puututtu valtiovallan toimesta.

Tuskin Heidi Hautala on ainoa poliitikko, joka tähän on syyllistynyt. Varmaankin kaikista puolueista löytyy henkilöitä, jotka tällaisen veropetoksen ovat tehneet. Kuitenkin syyttömiä ja täysin puhtaita ollaan niin kauan kuin toisin pystytään todistamaan. Niinhän ne ovat Norjankin huippuhiihtäjät puhtaita dopingin käytöstä.

Varsinkin pieniä summia pimeästi maksettaessa kiinnijäämisriski on hyvin pieni.

Samalla yleensä molemmat osapuolet mielestään säästävät.

Yleisin syy kuitenkin lienee maksaa pimeästi on työnantajan lakisääteiset velvoitteet, joita ei hallita ja pelätään useimmiten aiheestakin. Lisäksi palkanmaksu on kokonaisuutena melko monimutkainen juttu. Monikaan ei tiedä minkä alan palkkataulukoita tulisi noudattaa ja mitkä ovat alan sotu ja vakuutusmaksujen suuruudet, kun ne alakohtaisestikin vielä vaihtelee.

Valtion kannattaisi järjestää sellainen valtakunnallinen palvelu minne voisi vaikkapa soittaa, että työllistän sen nimisen ihmisen ja sieltä sitten henkilö vain kyselisi tarkemmat tiedot henkilöistä ja työstä. Asianomainen henkilö hoitaisi palkanmaksuvelvollisuudet. Verot tulisi näin maksettua. Tunnistaminen voisi tapahtua pankkitunnisteen avulla. Asiakas maksaisi mielellään pienen korvauksen tästä palvelusta, jos saisi apua.  Valtio saisi näin huomattavasti lisää verotuloja. Monet työllistäisivät paljon enempi jos he vain selviäisivät palkanmaksusta.

Aika yleisesti ajatellaan, että mitäpä minä rahaa valtiolle tungen, eihän se siitä kummene, kun se niillä tuetaan mm. Kreikkaa ja sen harmaata taloutta.

Työntekijöitten tulisi myös muistaa, ettei pimeistä työsuhteista kerry eläkettä.

Alussa mainitsin, että maksaessaan pimeästi ihmiset säästävät siinä paljon rahaa. Juju kuitenkin piilee siinä, että me kaikki yhdessä muodostamme valtion ja käytämme joka päivä sen tarjoamia palveluja. Ellei valtio saa rahaa, niin se ei pysty tarjoamaan palvelujakaan.

Verottajahan sanoo yksiselitteisesti, että kaikki vastikkeellinen työ on veronalaista tuloa.

Missä kulkee sitten raja, mikä on vastikkeellista työtä.

Yrittäjän poika käy toiselta paikkakunnalta auttamassa isäänsä viikon pari vuodessa. Rahaa ei makseta muuta kuin matkakorvaukset.

Opiskelija on kuukauden maatilalla töissä ruokapalkalla omasta vapaasta tahdostaan.

Tulkitaanko näitä em.tapauksia miten verottajan toimesta?

Toivotaan, että harmaan talouden työryhmä onnistuu löytämään hyvät keinot pimeän työn estämiseksi ja onnistuu puuttumaan oleellisiin asioihin.

Kansan syvät rivit toivovat, että rangaistukset olisivat veropetosasioissa suhteessa saatuun hyötyyn.